Tässä se nyt tulee, matkakertomus reissulta jota on tullut hehkutettua jo puolisen vuotta :PTäähän oli varattu jo melkein vuosi sitten ja nyt se sitten on ohi. Ehkä vähän tylsää ja haikeeta kun tykkään kun on jotain mitä oottaa ja suunnitella. Kunhan on vanhempainvapaa ohi niin alkaa uusi armoton säästäminen reissua varten, ja olen nyt jo päättänyt, että ensi kerralla lapset pääsee mukaan. Sitä en tiedä milloin se tapahtuu, 2016,2017 vai kenties vasta 2020, mutta joskus tulevaisuudessa kuitenkin :)
Tätä reissua odotellessa sattui ja tapahtui vaikka ja mitä. Ensimmäinen vastoinkäyminen oli syyskuussa 2014 kun sain puhelun, että Kalifornian niemimaan kärkeen on iskenyt hurrikaani Odile. Tämän takia kaikki ranta-alueen hotellit oli remontissa ja meillähän oli varattu upea iso hotelli rannalta, jossa oli monta ravintolaa ja uima-allasta ym. No, saimme sitten uuden hotellin joka ei vastannut alkuperäistä yhtään. Pienen San Jose Del Cabo kaupungin keskustasta hotelli jossa oli yksi pieni uima-allas ja ei ravintoloita ym.
Jatkoin kovasti etsimistä ja onneksi löysin sitten uuden hotellin Cabo San Lucas kaupungin satamasta. Se oli upean näköinen ja vaikka uimarannalle oli matkaa niin tämä oli ihan satamassa ja keskustassa, joten menoa ja meinkiä löytyy. Saimme vaihdettua hotellit siihen.
Tämä säätöhän oli jo vienyt jokusen kuukauden ja kun kaiken nyt piti olla varmaa, sain puhelun lennoistamme. (Nekin oli jo varattu ja maksettu aikoja sitten) Alkuperäinen reitti oli Helsinki-Pariisi-Dallas-Los Cabos sekä samaa reittiä takaisin.
American airlines oli muuttanut reittejään, ja näin ollen meidän varaama yhdistelmä ei enää onnistunut. Meille luvattiin rahat takaisin, mutta emmehän me tahtoneet rahoja vaan uudet lennot. Taas monien uusien säätöjen jälkeen uudet lennot järjestyi, mutta vuorokautta aikaisemmin. No, eihän tuo haitannut ;) kerran se kävi lastenvahdillekkin.
Joten, uusi reitti oli HELSINKI-LONTOO-LOS ANGELES-LOS CABOS- DALLAS-LONTOO-HELSINKI.
Tällä uudella reittivalinnalla saimme yhden yön Losissa, ei yhtään huono vaihtoehto.
Lähdimme matkaan 12.2.2015. Ajoimme Vantaalle hotelli Flamingoon yhdeksi yöksi, Seuraavana aamuna ajoissa kentälle. Lennot lähti aamulla kahdeksan aikoihin, ja että saimme ennen sitä auton parkkiin ja itsemme kentälle niin nousta piti niin ajoissa, ettei unta paljon kerennyt saada.
Ensimmäinen lento oli siis Finnairilla Lontoon Heatrowhin kolmisen tuntia, se meni nopeasti. Lontoon kenttä oli hieno, iso ja tosi selkeä! Ei ollut mitään ongelmaa löytää seuraava lähtevä lento, ja hetken kerkesi siinä pörräillä ympäriinsä. Siellä oli kyllä kauheesti osteltavaa, takaisintulo matkalla tulikin osa tuliaisista hankittua sieltä. Ja sinne jäi yksi ihana valkoinen käsilaukku minkä oisin niiiin tahtonut, mutta lähes 200e hinta ei nyt sattunut omaan matkabudjettiin ;) Löysin sen saman netistä, että jos tässä rikastun niin joskus sen tilaan, haaveeksi taitaa jäädä :D
Lontoosta sitten lennettiinkin vähän pidempi matka American Airlinesillä Los Angelesiin. Kone oli tosi iso ja upea, jokaisella omat näytöt missä leffoja, musaa ja pelejä. Sekä ruoka- ja juomatarjoilu kuului hintaan, joten se reilu 10 h meni ihan nopeesti. Saimme vielä sellaiset paikat jossa ei edessä ollut penkkejä, niin jalkatilaa oli tosi kivasti.
Losissa (LAX) olimme paikallista aikaa viiden jälkeen ja ei siinä paljon malttanut huilaamaan jäädä kun piti keretä jotain edes nähdä kun kerran Losissa ollaan. Siellä tulikin pimeä yllättävän nopeasti ja kun aikaa oli kuitenkin niin vähän, niin päädyimme menemään Manhattan Beachille. Siellä tuli hetki tallailtua ympäriinsä ja käytiin Italialais-kreikkalaisessa ravintolassa syömässä. Siinä vaiheessa jo rupesi uni tulemaan silmään ja bussissa takaisin hotellille, jokainen nuokkui vuorotellen. Unta ei tarvinnut paljon odotella ;)
Aamulla upea hotelliaamiainen nassuun ja suunta lentokentälle. Ihana aurinkoinen aamu Losissa ja lentokoneella noustessa maisemat oli niin upeat, että tuijottelin vaan ikkunasta ulos kuulematta mitään muuta. Noin puoli tuntia lennettyämme veljeni kysyi, kuuntelinko äskeisen ilmoituksen, en tietenkään kun keskityn ihailemaan maisemia. No, koneen laskusiivekkeessä oli vikaa ja jouduimme palaamaan Losiin. Siinä vaiheessa paniikki iski, mutta hieman vauhdikkaamman laskeutumisen jälkeen pääsimme turvallisesti maihin ja saimme muutamassa tunnissa uuden koneen ja pääsimme uudelleen matkaan. HUH!
Nämä kaksi kuvaa on myös lentokoneen ikkunasta, ja sen takia tosi surkeen värisiä. Mutta kyseessä on Santa Catalina Island. näytti niin huikeelle paikalle, että kotiin tullessa googletin, ja tahdon ehdottomasti joskus tuonne. Kunhan rikastun.
Olin vasta edellisellä lennolla ääneen höpötellyt, kuinka ennen vanhaan aina taputettiin kun kone on maassa. Päivittelin miten typerää se on, koska ihan kuin ei luotettaisi lentäjiin ja hurrataan kun saavat meidät ehjinä perille. Noooh, voin kertoa että kun tämä hätälasku oli tehty, niin myös minä taputin.
Mutta, kaiken tän jälkeen muutama tunti myöhässä saavuttiin Mexicoon, Los Cabosin kentälle. Ja siellä meno olikin ihan uskomatonta. Tää kuva on siitä kentältä ja nää kaikki ihmiset seisoo siis YHDESSÄ SAMASSA JONOSSA. Tuo jono siis kiemurtee tuossa ja voin kertoo, että jokunen tovi meni ootellessa :D mutta ei se tuossa vaiheessa haitannut, kun oli vihdoin päässyt kohteeseen.
Sama Mexicon lentokentän toimivuus tuli vastaan kotiin lähtiessä. Jonot ei liikkunut mihinkään ja mitään ei tapahtunut. Meilläkin oli alle puoli tuntia aikaa koneen lähtöön kun oltiin vielä jonottamassa lentolippuja ja jättämässä matkatavaroita. Kyllä sieltä sitten välistä otettiin niitä kenellä lennot lähti, ja sen jälkeen juosten turvatarkastukseen ja koneeseen. Kokemus se oli tuokin.
Tässä kohtaa viimeistään olin iloinen, etten ottanut lapsia mukaan tälle reissulle. Ei ne ois tuosta nauttinut ja omatkin hermot ois saattanut olla vähän kireemmällä ;)
Itse kohteestahan voisin liittää älyttömästi kuvia ja kertoa ikuisuuden. Mutta.. Tässä nyt kuvina meidän reissua. Tosi hyvät kelit oli koko viikon. Muutaman kerran illalla ja yöllä satoi, ja silloin vettä tuli ihan älyttömästi, mutta aamulla taas ihana sää. Syötiin ja juotiin koko viikko ihan reippasti :D Ruokakuvia on myös kymmeniä, laitan niistä tähän muutaman. Itse kuvaaminen jäi vähemmälle, kuin olin etukäteen ajatellut. Tuli enemmän nautittua hetkestä, mutta on niitä silti :)
 |
Tässä kuvassa Losissa olevan hotellin aamiaisen jälkkäri. Ensin munakkaat, pekonit, leivät ym. ja päälle paljon hedelmiä ja muffinseja ym. Kyllä kelpas.
Nämä kaksi kuvaa, yläpuolella ja alapuolella, olivat mielestäni koko reissun parhaat ruoat. Iso lautasellinen erilaisia lihoja, toisella isolla lautasella vihannekset ja neljää eri kastiketta. Erikseen tuotiin läjä tortillalettuja ja noista sitten täytettiin. Pieni paikallinen ruokapaikka jota koko perhe pyöritti. Tytöt oli vielä koulupuvuissa siinä pyörimässä. Siinä oli fiilistä ja ruoassa makua. NAM!
Seuraavat kaksi kuvaa on Hard Rock Cafesta, maistuvaa jenkkiruokaa!
Pakko oli ottaa hampurilainen.
Ja tää seuraava kuva on TripAdvisorin sivuilla monena vuonna kaupungin paras ravintola tittelin voittanut Italialainen. Siellä söin salaatin. Tämän ravintolan vieressä oli myös Bistro joka oli myös saanut kyseisen maininnan, Siellä söin pastaa, mutta siitä ei ole kuvia.
Tuossa oli vain osa ihanista herkuista mitä tuli syötyä. Myös herkkuja ja upeita juomia tuli vedeltyä pitkin viikkoa. kerran lomalla oltiin :)
Ekan päivän mansikka margarita. Näitä tuli jokunen vedettyä reissun aikana :D Tuolla kun ei ollut mitään siidereitä tai lonkeroita niin aina joutu paukkuja juomaan. Tän lisäksi monena päivänä tuli juotua mansikka daiquiria. Eipä se haitannut tuokaan. Altaalla oli tarjoilu myös altaaseen, ja yhtenä päivänä istuskeltiin porealtaassa juomien kanssa auringon porottaessa, aika upeeta kyllä! Tän reissun muistaa varmasti loppuelämän!
Kyllä ne pojatkin maisteli myös drinksuja.
Upee päivä oli, merivedessä oli ihana käydä uimassa. Ja tuli tässä rannalla osteltua osa tuliaisista sekä otin itselle lomaletit.
Kuva nyt ei oo mikään edustavin, mutta ajatuksena on että näette millaiset letit oli. Hintaa näille tuli n. 15e.
Hintataso tuolla Cabossa oli aika kallis muuhun Mexicoon verrattuna. Siellä peson lisäksi pystyi maksamaan myös Dollarilla. Tämä johtuu siitä, kun se on jenkkituristien suosima lomapaikka. Mutta olin etukäteen lukenut, ettei dollaria kannata käyttää. Tai jos käyttää niin on tarkkana hintojen kanssa. Tämä tuli itselle ilmi yhdessä matkamuistomyymälässä, jossa hinta kerrottiin ensin dollareina. Kun ilmoitin, ettei ole kuin pesoja niin hinta tippui heti alemmaksi. Ja aina niistä vähän pystyi tinkimään.
Paras tinkimisreissu oli kun veljeni oli ostamassa aurinkolaseja. Myyjä sitkeesti väitti ettei pysty hintoihin vaikuttamaan. Kun hän näki, ettei veljeni aio niitä sitten ostaa niin jo alkoi neuvottelu. No, hän ehdotti kolikon heittoa ja kun veljeni valitsi oikean puolen ja näin ollen voitti, niin sai ostettua lasit haluamaansa hintaan. Heh, eli varaa tiputtaa oli todellakin.
Näitä matkamuistomyymälöitä oli paljon ja sieltä osteltiinkin jonkun verran tuliasia ja itselle vaatteita. Mutta varsinainen kauppakeskus oli todella kallis, eikä siellä kauheesti ollut mitään. Se oli vain ja ainoastaa hyvä, koska aina ulkomaanreissuilla, mie oon tosi kova törsäämään. Tältä reissulta jäi vähän rahaa kotiinkin tuotavaksi :D
Näitä kalkkunakondoreita sekä alla näkyviä pelikaaneja lenteli päivittäin siinä sataman yläpuolella. Aika upeen näköisiä nuokin molemmat!
Tässä alla näkyvässä kuvassa on maailman pienin baari, en kehdannut kuvata sitä auki ollessa kuin sisään mahtuvat muutama asiakas olisi väkisin näkynyt kuvassa. Mutta ei sinne kyllä montaa mahtunut.
Tässä alemmassa kuvassa näkymä meidän parvekkeelta ensimmäisenä aamuna.
Näitä kaikenlaisia upeita kaktuksia oli paljon. Hyvin Meksikolaista, karua ja kuivaa. Mutta kuitenkin niin upeeta!
Yhtenä päiväni olimme tosiaan rannalla, mutta muuten päivät meni samalla kaavalla, aamiaisen jälkeen altaalle loikoilemaan ja auringon ottoon. Siinä aina jotain pientä syötävää ja iltapäivällä suihkun kautta kaupungille pörräämään ja joka ilta käytiin jossain eri paikassa syömässä. Ihanan rentoa!
Tää kohde oli tosiaan ihan täynnä jenkkituristeja ja jokainen joka kuuli meidän olevan Suomesta ihmetteli miten olemme sinne asti menneet, ja kauan matka kesti. Kerran yhdessä kaupassa minulta ja mieheltäni kysyttiin mistä olemme, kun vastasin Suomesta, hän sanoi ihmetelleensäkkin meidän aksenttia. Minua vaan nauratti, ettei Suomessa ole mitään tiettyä aksenttia englannin kielelle, se on vaan meidän taidottomuutta :D
Koko viikon aikana ei vastaan tullut yhtään Suomalaista, mikä oli kyllä ihan kiva ja mukavaa vaihtelua. Ja täällä ei kukaan osannut sanaakaan Suomea kuten monessa Euroopan maassa, englantia oli pakko puhua koko viikko.
Mie päätän tän miun ehkä aavistuksen verran sekavan matkakertomuksen kuviin ja pieneen tarinaan meidän snorklausreissulta. Kokonaisuudessaan upea ja onnistunut reissu. Ei muuta kuin uutta suunnittelemaan ;)
Jos teillä heräs jotain kysymyksiä kohteesta niin kirjotelkaa ihmeessä alle kommenttiboksiin, niin mie kerron mielelläni lisää!
Ja nää kaikki viimoset kuvat alla on meidän snorklausretkeltä Cabo Pulmosta. Miehän en ollut alunperin tänne ees lähdössä, pelkään suomessakin pikkukaloja rannassa jne. Mutta kun muu porukka varas sen jo Suomesta valmiiksi niin tahdoin sitten itsekkin mukaan. Olin ajattelut, että jos ei muuta niin otan aurinkoa laivan kannella. Öhöm.. kun pääsimme parin tunnin automatkan jälkeen tänne alueelle (Se sijaitsi kansallispuistossa) niin hyvin nopeesti miulle valkeni kaksi epämiellyttävää asiaa. Ensinnäkin vesi on kuulemma todella kylmää (otimme märkäpuvut mukaan) ja toiseksi, emme lähde laivalla vaan MOOTTORIVENEELLÄ. Kun lähdimme matkaan, menimme jonkun matkaa merelle päin, kohti ei mitään. Siinä sitten kuski pysäytti ja kertoi meidän olevan koralliriutan päällä, että siitä vaan hyppäätte mereen :D No voitte ehkä aiemman kertomani perusteella kuvitella miten paniikissa olin tässä vaiheessa. Kun sain rohkeuteni voitettua ja viimeisenä pomppasin veneen laidan yli sain aikamoisen paniikkikohtauksen. Muu seurue sai vaan rauhoitella miuta alkuun. Suurin paniikkihan oli siitä, että olemme niiiiiin syvällä ja meressä, että siellähän voi uida ihan mitä vaan. Sen tajuttuani tahdoin äkkiä maskin naamalle, lasit silmille ja sukeltamaan, koska hokasin että silloinhan minä näen ja tiedän mitä allani ui :D suurin osa paniikista häipyi ja tajusin miten upeeta se oikeesti onkin!
Kun lähdimme ensimmäisestä sukelluspaikasta eteenpäin, pysähdyimme katselemaan valaita, ja juuri kun kuski jo luovutti ja sanoi, että ei tänään, kolme valasta ui veneen takana. Tää oli varmaan yks miun elämän upeimpia juttuja. MIE ISTUMASSA MOOTTORIVENEESSÄ JA VALAITA UI TAKANA. WAUTSI WAU!
Seuraava paikka oli poukama jossa sai uida merileijonien kanssa. Tästä jäin ihan suoraan pois, en edes harkinnut noiden kavereiden kanssa samaan veteen menemistä. Huhhuh. No muu seurue tietenkin meni ja tuossa alla yksi kuva veden alta ja viimeisenä kuvana miun ottama yhdestä joka makoili kallioilla. Niistä lähti niin kauhee ääni, ja kuulemma olivat uineet aika iholla, sekä pyörineet siinä ympärillä. Ja niitä oli ihan älyttömästi! huihui sanon mie.
Sit mentiin vielä lopuks sellaseen yhteen poukamaan, minne en enää meinannut mennä kun olin tuossa vaiheessa jo niin kylmissäni se märkäpuku päällä kun istunut pitkään veneessä. Mutta hyppäsin sitten kuitenkin veneeseen, ja kyllä tää vipo paikka oli ensimmäistä upeempi. Enemmän kaloja. Uin mm. tuollaisen oikealla olevan kuvan ison parven yli muutaman kerran, niitä kaloja oli varmasti tuhansia, se oli aika hurja tunne. Mietin koko ajan, milloin se hai tulee sieltä niiden takaa ;) hih! Kuva on epäselvä, mutta siitä näkee, että kaloja on paljon!
,
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti