Kun aika ei riitä

Kiire kiire kiire...                                         Hyvin tuttua viime aikoina. En ole ihminen joka osaa jäädä paikoilleen mutta viime aikoina tää arki on tuntunut entistä kiireisemmälle.                                                Maailma on vaan liian täynnä ihania asioita mitä tehdä. Ja kun luonteeltani olen "kaikki-tänne-heti" ihminen niin asiat usein hoidetaan sitä mukaan kun ideat syntyy.                                                                     Kalenterissa ei taida olla yhtään päivää ilman yhtään merkintää lähiaikoina. Sitten kun on se hetki, että on ylimääräistä aikaa ilman ohjelmaa niin huomaan turhautuvani todella nopeasti. 

Eli sitten aina kuitenkin huomaan, että elän elämää josta nautin <3 

Saan viettää aikaa ihanan perheeni kanssa joka on kaikki kaikessa. Teen työtä josta nautin. Harrastan ja treenaan lajeja joista tykkään. Teen sivutoimisesti oman yrityksen töitä ja niistä nautin niin kovin, ettei ne edes tunnu työltä.

Mutta silti.. Oman firman töitä olisi enemmänkin jos olisi aikaa. Ideoita on pää täynnä uusiin haasteisiin, mutta niiden alkuun laittamiseen ei vielä ole aikaa. Lasten kanssa voisi tehdä vielä enemmänkin jos olisi aikaa. Treenata haluaisin nykyistä enemmän, kunhan ehtisin. Kirjoja rakastan lukea, mutta nyt se on jäänyt. Käsitöitä tykkäisin tehdä jos ehtisin. Rakkaita ystäviäni näen nykyään ihan liian harvoin, jopa soittaminen on nykyään suht nopeaa. Ennen harrastetut monen tunnin ihanat terapia juorupuhelut ovat jääneet koska aikataulut ei satu yhteen.

 Kaikki tämä kiteytyy hyvin seuraavaan lausahdukseen;  JOS OLISI AIKAA. 

Onko se arki muilla samanlaista? Ainakin sosiaalisen median kautta usein luen etten ole tämän ongelman kanssa yksin. Ystävät puhuvat usein, että ovat samassa tilanteessa.
Miten teillä? Kerro ihmeessä omasta arjestasi?

Ihmiset usein ihmettelee, miten ihmeessä ehdin tämän kaiken hoitaa mitä jo hoidan.
3 lasta + kodinhoito. Kokopäivätyö esimiehenä. Omat treenit. Oriflamen myyntipäällikkönä toimiminen sekä Sportti-iskun PT  hommat. 

Miulta myös usein kysytään, että miten jaksan treenata tän kaiken härdellin keskellä. 

Miulle se treenaaminen on se mistä sitä energiaa saa. Sen avulla mie just jaksan tämän kaiken pyörittää. Saan siitä niin mielettömästi hyvää fiilistä ja energiaa, että jaksaa taas painaa.

Treenit on myös se oma pieni hengähdystauko. Kävelylenkki hyvän ystävän kanssa jossa pääsee juoruilemaan, tai juoksulenkki omat lempimusiikit korvilla. Mainio tapa saada pieni irtiotto arjesta.




Ja voin kertoa teille muutaman muunkin oman "salaisuuden" jolla jaksan <3

Eihän nämä siis mitään kummoisia vinkkejä ole, mutta silti tärkeitä itselle.

1,5v sitten kun elämä muuttui hektisemmäksi päivätyön palattua kuvioihin niin tein omaan arkeen muutaman muutoksen.

Ensinnäkin luovuin television katselemisesta. Huomasin sen vievän monta tuntia viikossa omaa aikaa ja sen voin käyttää esim perheen parissa tai treeneihin.
Nopeasti tällä sai jo ne pari treenikertaa viikkoon.

Nyt olen viime aikoina muutaman ohjelman palauttanut takaisin mitä tykkään seurata, mutta en niitä välttämättä katso edes joka viikko.
Silloin tällöin.

Sitten se syöminen. Asia jota ei voi koskaan liikaa hehkuttaa. Kun syö hyvin niin jaksaa. Miullakin on kausia kun herkuttelen. Silloin olen väsyneempi ja kiukkuisempi. Tiedostan sen itse. Sitä paitsi esim suklaa näkyy samantien naamassa näppyinä joten siinäkin hyvä syy elää terveellisesti.

Oikea määrä kunnon ruokaa ja lisäksi ihanat wellness tuotteet niin kyllä jaksaa. 

Syön myös joka aamu monivitamiinia, astaksantiinia, omegaa ja D-vitamiinia. Sekä juon mansikka shaken esim smoothien muodossa. Aamupalalla saa hyvän startin päivään ja aineenvaihdunnan käyntiin samantien.


Ja se mitä myös olen oppinut on aikataulutus ja järjestelmällisyys. Hoidan asiat usein tietyssä järjestyksessä jolloin sellaiseen turhaan hohhailuun ei mene aikaa.

Esimerkki; päivätyöt päättyy kolmelta, haen lapset ja kotona 15.45 viimeistään. Pyykkikone päälle heti ovesta tullessa ja koneen pyöriessä ruoka tulemaan. Ruoan jälkeen usein lasten kanssa ulos, pelailemaan, leikkimään ym. 
Sen jälkeen pyykit levitetään ja 18 aikaan on mahdollista treenata tai tehdä omia töitä riippuen päivästä. Lasten treenien ajan voi hyvin käydä itse kävelemässä tai ulkoilemassa tai puhelimella hoitaa jotain työasioita.

lapset menevät 19 jälkeen iltapalalle ja pesulle. 20 aikaan ovat sängyssä. Vielä jää hetki omaa aikaa ja usein 21 jälkeen jo itsekin sängyssä. Kunnon yöunet on myös se juttu jolla tätä jaksaa. Niiden jäädessä vähäiseksi ei kyllä millään jaksa ja on pinna kireellä.

Ruoka tehdään yleensä 2-3päiväksi kerrallaan ja siten ei tarvitse joka päivä keittiössä olla.

Siinä nyt muutamia omia ajatuksia kiireisen arjen pyöritykseen. 

Vapaapäivänä rakastan aloittaa aamun treenillä. Sen jälkeen on päivä aikaa lapsille ja jos silloin hoidan yrityksen asioita niin usein teen niitä illalla. Taas riitti aikaa kaikkeen tähän.

Mutta vielä palaten otsikkoon "kun aika ei riitä"
Eli kuten jutusta tulee ilmi niin paljon ehdin tehdä, mutta siltikin se loppuu myös minulta kesken.
Luettelin yllä asioita joita haluasin tehdä enemmän. Ja niistä nyt pimeän syksyn tullen on tarve laittaa oma hyvinvointi kärkeen jotta jaksaa olla hyvä äiti, puoliso, esimies ja työkaveri. 

Kuvassa näkyvät luontokuvat ovat sunnuntailta kun kävin veljeni ja hänen tyttöystävän kanssa 3h metsässä. Tämä oli hyvä tauko arkeen ja kiireeseen. Hiljainen metsä ja samalla tuli sitä liikuntaa myös. Sen voimin jaksaa taas tämän viikon ja sain energiaa myös blogin pariin palata.

Joten en ole blogia unohtanut, kirjoittelen aina kun aikaa on <3

Oma lupaukseni tulevalle syksylle ja talvelle. Palautan arkeeni joogan ja rentoutumisen. Sen kautta saa niin paljon hyvää oloa ja energiaa. Ja vien myös useammin lapset luontoon ihmettelemään ja nauttimaan. Ehkä koetan jopa lukea viime viikolla synttärilahjaksi saamani kirjan enkä aina vaan työhön liittyviä liikuntakirjoja.

Mikä siun lupaus tulevalle syksylle on?

Mukavaa ja rentouttavaa loppuviikkoa!