Otsikon mukaisesti tämän viikonlopun aiheena PT opinnoissa oli kestävyysharjoittelu ja kestävyysharjoittelun ohjelmointi sekä kuntotestaus. Tämä oli näistä viikonlopuista se jota olin ehkä eniten odottanut. Paljon juoksua harrastaneena (ja mitään siitä oikeasti ymmärtämättä) tämä oli erittäin mielenkiintoinen aihe.
Perjantain opinnoille lähtökohdat oli siinä, että kotona pienimmät lapset oli sairaana. Lastenhoitoa oli vatkattu koko viikko, joten vielä torstaina oli itselle vähän auki koko kuvio. Tämän lisäksi kipeiden lapsien takia takana oli liian monta valvottua yötä ja nämä seikat tietenkin hieman harmitti, koska tiesin etten täydellä teholla ole mukana.
Mutta aihe oli niin mielenkiintoinen ja meillä on niin upee jengi, että kyllä siinä väsymykset ym unohtui kun pääsi taas keskittymään täysillä vain näihin asioihin ja unohtaa ylimääräiset.
Päällimmäisenä tästä varmaan jäi mieleen se, että ihmisten oikeasti kannattaa se PT palkata vaikka itsekin olisi kärryillä ruokavalioista sekä treeniohjelmista. Sen verran on viikonlopun aikana opiskeltu erilaisia laskukaavoja sekä kuntotestaus tekniikoita ym. hyödyllistä josta itsellä ei ennen tätä ollut mitään tietoa. Naureskelinkin, että miten helposti se juoksemani puolimaraton viime keväänä meni kun ei ollut tiedossa tälläistä nippelitietoa. Nyt tiedon lisääntyessä, on jo nyt ruvettava miettimään ensi kevään puolimaratonia jos tahtoo aikaa parantaa, joten tästä tulikin huomattavasti edellistä kertaa isompi urakka. Mutta PT:n kanssa saatte helpommin tavoiteltua niitä omia tavoitteita.
Testasimme viikonlopun aikana itseltämme vaikka ja mitä. Mm. verenpaineet, mittanauhalla ympärysmittoja, lihaskuntotestejä, lihastasapainotestejä, rasvaprosenttia, hapenottokykyä. Tästä innostuneena aionkin nyt ensi vuoden alkuun varata itselleni polkupyöräergometritestin. Muutenkin nämä oli todella mielenkiintoisia ja mukava näitä päästä sitten käytännössä toteuttamaan omille asiakkaille.
Nyt lauantaina teimme myös käytännön kestävyystreenin. Ensin laskettiin omat sykealueet ja määritettiin omat tavoitteet juoksulenkille. Sykemittari ja lappu kädessä sitten lähdettiin juoksemaan ja katsottiin pysyykö ne sykkeet siellä missä oli tarkoitus. Tämä osoittautui yllättävän hankalaksi (varmaan flunssallakin osansa) tai lähinnä haastavaksi pitää se treeni siinä peruskestävyystasolla missä olin etukäteen suunnitellut. Oma vauhti kun meinaa aina kasvaa vauhtikestävyyden puolelle.
Tästä osioista voisin vinkkinä antaa teille muille, että älkää treenatko liian kovaa. Varsinkin jos tavoitteena painonpudotus, niin rasva palaa treenin tehon ollessa siellä peruskestävyystasolla eli 60-70% omasta maksimisykkeestä. Jos treeni on aina esim. kovatasoisia ryhmäliikuntatunteja, juoksua, lähes mitään vaan joukkuelajia niin todennäköisesti jokainen kerta näistä on VK eli vauhtikestävyystreeni. Näin ollen pitää muistaa siihen treeniviikkoon lisätä ne PK eli peruskestävyystreenit. Eli lyhyesti ja yksinkertaisesti sanottuna, pohja pitää olla kunnossa jotta voi kehittää eteenpäin. Tässäkin se oma PT on hyvä apu.
Kysykää ihmeessä lisää näistä sykkeistä jos joku mietityttää. Itsekin opiskelen, mutta kyllä tästä viikonlopusta jo aika paljon taas sai irti. Oon ite vajaa pari vuotta sitten heivannut sykemittarin pois ja oletin aika hyvin tietäväni omat sykealueet. Tämän myötä olenkin tässä googletellut eilisillan uusia ja tehokkaampia mittareita, joista saa enemmän tietoa irti. Joten pääsee sitten taas seuraamaan. Ja onhan se sykemittari ihan PT:nä yksi tärkeimmistä työkaluista mittanauhan lisäksi. Joten sitä jäin nyt muutaman eri mittarin välillä miettimään. Kertokaa ihmeessä omia kokemuksia omista mittareista. Tällä hetkellä 1. sijalla on Polar M400 jossa on se kuntotesti samassa.
Treenasimme myös viikonloppuna harjoituksen jaksottamista ryhmätehtävien ja luennon parissa. Tämä on tietenkin tosi iso osa tätä PT hommaa ja se siitä tekikin mielenkiintoisen. Samalla tietenkin haastavan. Joka viikonlopun jälkeen jää ihan älytön tiedonjano. Sitä koettaa ehkä haukata liikaakin tietoa pienessä ajassa. Tämä kouluttautuminen todellakin taitaa kestää loppuelämän, niin kovin mie tästä oon kiinnostunut ja tähän sitoutunut.
Edellisessä kirjoituksessani mainitsin anatomian. Tässä kuluneen kuukauden aikana olen oppinut vajaa 10 lihaksen nimet latinaksi. Eli pirusti on hommaa sen saralta, mutta hiljaa hyvää tulee. Pakko näin ajatella kun enempää tietoa ei kerralla mahdu päähän. HEH!!
Mutta, näihin fiiliksiin unohdan nyt hetkesi omat opiskelu sekä muut hommat ja huomenna ruvetaan meillä laittamaan joulua. Aattoon on tosiaan enää 5päivää ja täällä ei ole joulufiiliksestä tietoakaan. Sen verran ollut härdelliä ja sairastelua ym. Mutta toivotaan, että huomisen joulusiivouksen ja koristeiden myötä se jouluntunne alkaa löytyä meilläkin <3 Ja toivon että sitten koko perhe ollaan terveinä.
MUKAVAA JOULUNAIKAA TEILLE KAIKILLE!!!!
P.S. miun firmalla on vihdoin nimi. Jos oot aiempia lukenut niin tiedät, että se oli vähän työn alla ;) mutta tästä lisää myöhemmin ihan erillisen kirjoituksen parissa.
Muutamia joululahjoja annettiin tänä jouluna kummeille, mummille ym. läheisille. Osalle annoin Oriflamen ihania tuotteita paketissa ja osan pakettiin sujahti itse tehtyä mysliä ja osalle riisi-pähkinätoffeeta. 
MYSLI
Tein pukinkonttiin myös tälläistä riisi pähkinä-toffeeta jota olen jo usein tehnyt itselle jääkaappiin jemmaan herkkuhimoa varten. Tämä ohje on kesällä 2015 kopioitu fitnesspäiväkirjojen instragram sivuilta, eli ei ole omani. On vaan ihan älyttömän hyvä sekä helppo niin haluan jakaa.
