Osa tiedoista on poimittu kirjasta
UUSI KUNTOILIJAN
KÄSIKIRJA jonka on kirjoittanut Lasse Seppänen ja Riku Aalto.
Tuota kirjaa on
käytetty osittain oppimateriaalina Trainer 4 you:n Personal Trainer kursseilla.
LIIKUNTA EI OLE TÄRKEÄÄ, SE ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ!
Tuohon
lauseeseen kiteytyy aika hyvin miun ajatusmaailma liikkumisesta
Arjen hyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta se liikunta ei
ole numero yksi.
Lepo, arkiaktiivisuus ja ravitsemus menee edelle. Mutta omasta
mielestä se liikunnan jälkeinen fiilis kyllä jo kertoo liikunnan olevan iso
osa, koska se tuottaa mielihyvää.
Suomalaiset terveysliikuntasuositukset kehottaa harrastamaan
kestävyysliikuntaa 2h 30min kohtuurasitteisesti tai 1h 15min rasittavasti per
vk.
-näitä
voi olla esim juoksu, kävely, sauvakävely, pyöräily, uinti ym.
Samat suositukset suosittelee lisäksi harrastamaan
lihaskuntoharjoittelua 2krt viikossa.
-kuntosali,
kahvakuula, kehonpainotreenit ym.
mutta aina pitää muistaa, että tilanne täytyy katsoa
henkilökohtaisesti ja jos liikunta täysin nollassa kannattaa pikkuhiljaa
aloittaa.
Esim omalla kohdalla tuo suositusmäärä olisi ihan liian
vähän koska tottunut liikkumaan paljon. Ja taas ihminen kuka ei ole
yhtään harrastanut liikuntaa niin tuo on alkuun liikaa ennen kuin kroppa
tottuu.
Mitä se hyvä kunto sitten on?
-Hyvä kunto
koostuu monesta eri osa-alueesta. Hyvä kestävyyskunto, lihastasapaino, voiman
ominaisuus sekä liikkuvuus.
-usein
ihmisillä on joku osa-alue hyvin hoidossa ja tottakai silti voi olla hyvässä
kunnossa. Unelma tilanne olisi kun kaikkia näitä osa-alueita kehitettäisiin tai
ainakin ylläpidettäisiin.
Jos seuraa nykypäivän medioita ja esim ihan lehtihyllyjä
niin kyllähän se FITNESS on nyt IN.
Mutta ollakseen hyvässä kunnossa ei
tarvitse olla fitness kunnossa. Tai ei ole pakko treenata joka päivä ja
täysiä.
Usein tuolla miun FB ryhmässä "tavoitteenä terveellisempi elämä" monella ne tavoitteet on
ulkonäköön liittyviä. Tavoitellaan timmiä kroppaa, sixpackia, piukkaa peppua
ym.
Jokaisella meistä ne tavoitteet SAA JA PITÄÄ olla henkilökohtaiset ja itseä
motivoivat.
Ja usein ne ulkonäköön liittyvät tavoitteet kulkee aika käsi
kädessä terveellisen elämän tavoitteiden kanssa.
Aina jos halutaan saavuttaa tuloksia se vaatii panostusta ja
työtä.
Sama pätee sen hyvän kunnon tavoittelussa. Se vaatii pientä panostusta
tavoitteista riippuen mutta sihen on helpompi sitoutua kun on se tavoite ja
haluttu lopputulos valmiina mielessä.
Mutta kun se hyvä kunto on jollain tasolla saavutettu niin
siitä saa niin paljon terveyshyötyjä että se jos mikä on hyvä motivaattori.
Elintapasairaudet kuten diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, kohonneet
verenpainearvot ja verensokeripitoisuudet ym. näihin voidaan vaikuttaa
liikunnalla ja ravinnolla.
Liikunta edistää terveyttä ja kohottamalla kuntoa voi
ehkäistä sairauksia.
Usein peruskuntoinen & perusterve ihminen notkahtaa
hetkeksi flunssasta ym pienestä ylilyönnistä.
Jos taas on huono kunto ja laiminlyönyt omaa fyysistä hyvinvointia pidempään
niin on suurempi riski siihen että sairastuu useammin ja flunssasta ym
toipuminen vie pidempään.
Mitä ootte tästä mieltä? Oletteko huomanneet tälläistä
omalla kohdalla?
Koska itse sairastelin ennen paljonkin ja vieläkin joskus
lasten taudit iskee mutta nytkin olen kunnolla ollut kipeänä viimeeksi
tammikuussa ja olen varma että tällä puhtaalla ravinnolla, wellness tuotteilla
ja liikunnalla on siihen iso merkitys.
Liikunta on kehomme normaalin toiminnan edellytys. se nostaa
kuntoa, parantaa vireystilaa ja kaiken lisäksi ehkäisee uusien tautien
kehittymistä.
Se onkin positiivista että nykyään tutkimusten mukaan
liikuntaa harrastavia ihmisiä on enemmän kuin koskaan ennen. Mutta samalla taas
lihavuus ja kansantautitilastot ovat suurempia kuin koskaan aiemmin. Jokuhan tässä yhtälössä mättää.
Miun ajatus tähän on että jokaisen aikuisen pitäisi noiden
tietojen puitteissa panostaa siihen omaan hyvinvointiin ja näin ollen siirtää
se opittu tieto ja taito omille lapsille. Niin syömisen kun liikunnan suhteen.
Meillä koko perhe harrastaa liikuntaa. Ja usein kuulee sen
olevan syynä liikkumattomuudelle kun on ne lapset. Tottakai välillä ne omaakin
treeniä hidastaa mutta oikea asenne ja valmiiksi ajatus että lasten kanssa
tehty treeni on parempi kuin että sen jättäisi tekemättä. Ei se haittaa vaikka
vähän tulee keskeytyksiä. Sitä paitsi se on lapsista hauskaa ja samalla saadaan
yhteistä aikaa.
Mie olen itse vuosien varrella kokeillut varmaan lähes
kaikkea. Juoksua, pyöräilyä, rullaluistelua, salibandya, pesäpalloa,
tankotanssia, kehonpainotreeniä, spinningiä, ryhmäliikuntatunteja yleensäkin,
frisbeegolffia, uintia, jalkapalloa, kuntosalitreeniä, joogaa, pilatesta ym
Ja tärkeintä siinä liikunnassa onkin se , että löytää sen
oman lajin ja liikkumisen riemun!
Kun siitä tykkää mitä tekee on kynnys lähteä
pienempi. Samat lajit ei sovi kaikille. Toinen tykkää kävellä rauhassa metsässä
ja toinen juosta täysiä musiikit korvilla.
Itselläkin molemmat näistä
suosikkeja mielialasta ja päivästä riippuen.
Joten rohkeasti kokeilkaa eri
lajeja. Löytäkää se oma juttu ja oma intohimo. Se fiilis liikunnan jälkeen on
niin upea, että jokainen varmasti nauttii siitä!
Ja jos siitä oikein innostuu voi omaa kehittymistä seurata
erilaisin keinoin. Esim sykemittarilla, kuntotesteillä, polkupyöräergometritesteillä
ym.
Ja jos kokee tahtovansa omaa liikuntaa viedä eteenpäin,
mutta ei omin keinoin osaa edetä niin silloin on syytä hakeutua ammattilaisen
puheille jotta saadaan ne omat tavoitteet katsottua eteenpäin ja suunnitelmat
niiden toteutukseen tehtyä.
Tottakai on päiviä kun se treenaaminen ei vaan huvita
pätkääkään. Jos se johtuu esim liian vähistä yöunista tai päänsärystä ym niin
voi olla parempi jättää se treeni tekemättä. Siitä ei välttämättä saa mitään
irti silloin. Mutta jos lähinnä kyseessä on pieni motivaatiopula niin silloin
tällöin sitä joutuu itsekin vähän potkimaan itseään liikkeelle. Ja kun sen
tekee niin hyvä fiilis taas palkitsee tehdyn treenin jälkeen.
Törmään usein siihen, että miulta kysellään millä ajalla mie
kaiken tän teen ja miten jaksan treenata. Miulle henkilökohtaisesti se liikunta
on se voimavara jolla mennään eteenpäin. Sen avulla jaksan kotityöt, omat työt,
lasten asiat ym. Saan siitä niin paljon lisää energiaa.
Sitten muutama sana levosta.
Yllämainitussa kirjassa puhutaan, että lepo voi olla luonteeltaan rakentavaa
tai nakertavaa.
Eli lepo voi olla lisää
uuvuttavaa tai palauttavaa. Tämäkin on siis hyvin henkilökohtaista. Jotta
halutaan levon olevan palauttavaa niin on sen oltava sopivasti suhteutettuna
omaan kuormitukseen.
Uskon että jokainen oppii löytämään sen tasapainon levon ja
liikunnan myötä. Yhtälailla kun kokeilemalla löytämään ne omat lempilajit.
Riittävä ja rauhallinen yöuni on levon sekä palautumisen
kannalta korvaamattoman tärkeää. Muita keinoja palautua on mm. hieronta, työn
tauottaminen , venyttely ja tietenkin ravitsemus.
Eli lyhyesti. Kun itse olen päivällä aktiivinen niin miulle
riittää palautumiseen ne kunnon yöunet. Mie en halua enkä ehdi päivän mittaan
sohvalla makoilemaan.
Vähän vielä ajatuksia arkiaktiivisuudesta.
Passiivisen arjen aiheuttamia ongelmia ei korjata edes
päivittäisellä kuntoilulla. Jos istut 8h koneen äärellä ja keskimäärin 2-3h/pv
telkkarin ääressä niin ei tunnin päivittäinen kuntoilu riitä ylläpitämään
toiminta ja suorituskykyä.
Eli aktiivinen arki on tehokas toiminta ja suorituskyvyn
ylläpitäjä.
Kun tekee pieniä oikeita valintoja pitkin päivää niin niistä
pienistä puroista kasvaa oikein vuolas virta.
Ole sinnikäs!
Pyöräile tai kävele työmatkoja. Jätä auto kauemmas jotta
tulee jaloittelua. Tee esim pihatöitä, liiku luonnossa, tauota työtä, tee
taukoliikuntaa ym
Vietä aktiivista arkea esim pihatöiden ja lumitöiden
kanssa. Siirry paikasta toiseen esim
kävellen, vältä hissiä ja touhua yhdessä lasten ja lemmikkien kanssa.
Jos taas jonain päivänä olet väsynyt, ehkä päänsärkyä
alkamassa, stressaantunut niin kannattaa ottaa rennommin. Todennäköisesti et
saa silloin treenistä edes mitään irti. käy rauhallisella kävelyllä tai vaikka
venyttele. Tai jätä liikunta kokonaan sellaisena päivänä.
Yhteenvetona; liikunta mm. virkistää, auttaa
painonhallinnassa, vähentää sydän ja verisuonisairauksien vaaraa, lisää hyvän
kolesterolin pitoisuutta, alentaa verenpainetta, vähentää diabeteksen vaaraa ja
antaa hyvän olon tunteen. Sekä säännöllinen liikunta lisää unen kestoa ja
kohentaa sen laatua. Liikunta voi myös usein olla sosiaalista yhdessäoloa.
Yhteiset liikuntahetket tuovat iloa arkeen.
”Alexander Stubb on joskus todennut: tunti liikuntaa antaa
kaksi tuntia lisäenergiaa jokaiseen päivään”
Mie olen ehdottomasti samaa mieltä. Miulta on kysytty joskus
että onko miulla enemmän vuorokaudessa tunteja kun muilla, ehkä tuossa on se
vastaus.
Ja nyt jos istut lukemassa tätä, ja olet siinä jo istunut pidemmän aikaa niin tässä siulle vähän faktaa siitä;
Istuessasi vapautat suuret asentoa pitävät lihakset kehoasi
tukevasta työstä.
Etu ja takareitesi sekä pohkeesi rentoutuvat ja niiden
verenkierto sekä aineenvaihdunta hidastuvat. Energiankulutuksesi putoaa puoleen
seisoskeluun verrattuna.
Koska lihakset ei enää kuluta energiaa, veressä
kiertävät ravintoaineet eivät siirry lihaksiin pilkottavaksi, vaan ne jatkavat
matkaansa kohti rasvakudoksessa sijaitsevaa loppusijoituspaikkaansa. Hermojen
ja lihasten hapensaanti heikentyy ja niihin alkaa kertyä kuona-aineita.
Veri ei
jaksa kiertää aivoihin asti yhtä terhakkaasti ja päätä alkaa särkeä ja huimata.
Ajatukset eivät kulje ja vireystila laskee. Selän lihasten ja välilevyjen
aineenvaihdunta hidastuu ja ne kuormittuvat varsinkin etukumaraan istuttaessa.
Minuutti minuutilta lihakset väsyvät hapenpuutteesta.
Veressä kiertävät käyttämättä jääneet ravinto-aineet kulkevat kohti
varastointipaikkaansa ja kuluttavat sokkeloisella matkallaan verisuonten
seinämiä aiheuttaen pieniä tulehdusreaktioita niiden pinnalle. Päivä päivältä
tämä pieni ylimääräinen energia alkaa muodostaa kumpua keskivartalolle.
Eikö kuulostakin aika kauhealle. Joten nyt tämä takaraivossa jatkossa muistetaan se arkiliikunta. Ja tottakai silloin tällöin on hyvä ihan luvan kanssa lösähtää sohvalle makaamaan.
ENERGISTÄ UUTTA VIIKKOA KAIKILLE <3